Kerro se valokuvin

Meillä on lähes joka huoneessa valokuvakehyksiä kuvineen, kuten kellojakin... Molemmat viestivät aikaa, omalla tavallaan ja niitä on mukava katsella aina silloin tällöin... Kolusimme tässä taannoin sukulaistemme valokuva-albumeja läpi etsien tieten tahtoen niitä aitoja vanhoja kuvia. Liekö ikä painaa vai mikä, kun ne viehättävät värikuvia enemmän ;D Onneksi nuo nykyajan tulostimet ovat niin mahtavia, että niillä saa lähes täydellisiä kopioita ja vielä suurempana kuin alkuperäiset minikuvat ! Muistaako joku muukin vielä noita 70-luvun lopun ja 80-luvun alun valokuvia, joiden väri on jo muuttunut hieman oranssiseksi ? Ei tee mieli laittaa seinälle, ei ei. 

Ohessa muutamia "kopioita" ennen vanhaan-tyyliin:

Kuvassa mieheni äiti pienen pienenä tyttönä ja
hänen sisaruksiaan ym. sukulaisia.

Meidän molempien puolen sukua pieninä kuvina...

Omat isovanhempani antiikinvihreissä kehyksissä. 

Kummitädin kanssa 1970 kesällä. Jee, mustavalkoinen kuva!!

Lisää 70-luvun mustavalkeaa kuvaloistoa :D

Ei ketään tuttuja, muuten vain kauniita kuvia
ja kehys on kuin karamelli.

Jotain omaa ja lainattua. Käyhän se näinkin!

Viimeisin tuunailuni kehysten suhteen, vertailukohteena värikuvat.

My dear family, värikuvin, kuten tämä aikakin :D

No huh, tulihan oikea kuvapläjäys!! Kiva, jos jaksoitte loppuun asti katsella! Sana on vapaa ;)) 
Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

Arpajaisvoitto...IHANAAA!!!

Kokeilin tässä taannoin arpaonnea LeenaJohannan blogissa ja kas kummaa...arpa suosi tätäkin Aku Ankkaa!! Ja kuinka kauniilla palkinnolla vielä!! Aivan taatusti mieluinen tällaiselle tekstihullulle.
Kyllä hän on taitava, käykääs tutustumassa muutkin näihin ihastuttaviin tuotteisiin.
Kiitokset ystävälle!

Syysloman viettoa

Syysloma alkoi Oulun seudun reissulla, tarkemmin Kiimingissä ja Oulunsalossa. Kaksi sukulaispaikkaa koluttiin läpi ja molemmissa oltiin yksi yö perillä. Huh, mikä reissu...kiirettä piti ja paljon jäi tekemättäkin! Shoppailupuoltakaan ei hirveesti ehditty hoitaa, mutta jotain kumminkin ja säästyipähän rahat!
Nyt päästiin kuitenkin käymään HopLopissakin...siis pojat...me pyörittiin se aika Bauhausissa miehen kanssa.

Serkkuni luota haettiin mummon vanha ompelupöytä ja kannellinen muurinpohjapata sekä käytiin muutenkin moikkaamassa koko perhettä. He kun häipyvät vielä pohjoisemmaksi talvenaikana *plääh* eli muuttavat lähemmäs Suomi-neidon käsivartta! Hurjan kauas...minun mielestä :)))

Ompelupöytä sai paikan ruokailuhuoneessa ja tuunailin
samalla uuden päällisen huoneessa olleeseen tuoliin.
Vielä olisi 3 samanlaista tuolia jäljellä...

Kaksi uutta kelloa löytyi, kas kummaa! Ja molemmat saivat paikkansa ruokailuhuoneesta...

Pitäähän aseman laidalla näitä asemankelloja olla...

Haaveissa siintää kunnon kaappikello, mutta tämä seinämalli
saa hoitaa sen virkaa toistaiseksi.

Kotimatkalla tultiin vanhan mummolani kautta pois ja otettiin mukaan yli 100-vuotias sänky, joka säilytetään rakkaudella suvussa. Pölyt puhdistetaan, muuten en aio koskea väriinkään. 

Kovin ruusuiselta ei urakka näytä, mutta
sänky on erittäinkin hyväkuntoinen satavuotiaaksi,
uskokaa tai älkää ;D

Ensin sommittelin tuota ompelupöytää makuuhuoneeseen, muttei oikein natsannut ja ehdin jo tyhjentää tuunamaani vanhan aselaatikon tyynyistä, sillä se olisi joutunut ullakolle odottelemaan uutta paikkaa. Mutta toisin kävikin ja kun aloin laittamaan laatikkoa takaisin, Pörri päättikin matkustaa New Yorkiin sen sisällä *heh*

Pitänee jatkaa iltaa tuolien päällystämisen parissa, sillä ilta on vielä nuori ja loma aluillaan!Mukavaa illanjatkoa kaikille ja kiitokset kivoista kommenteista edelliseen postaukseen, niitä on mukava lukea!!!

Tuunausta ja joulun odotusta(ko)?

Kaupoissa alkaa jo näkyä punaista....MITÄ KUMMAA...eikä lumesta tietoakaan!! Tuntuuko, että vuosi vuodelta ne vain aikaisemmin ja aikaisemmin aloittavat tuon punaisella sisustamisen? Tai sitten aika kiitää, enkä muistanut, että näin se meni vuosi sittenkin :=)
Onhan se kiva, että tulee joulu, siitä ei pääse mihinkään! Meillä sisustellaan kuusi valko-hopeaiseksi, toki punaistakin löytyy muuten, mutta tykkään käyttää myös muita joulun värejä siihen aikaan. 
Ja koska joulua jo näkyy, tuunailin "blogihuoneeseen" kattokynttelikön näin illan huviksi, ettei pääse unohtumaan tämäkään idea. Kiitokset suuret kuuluvat Sofian Tuvan Johannalle, jolta ostin nämä kauniit köyhänhopeiset sydämet. Onneksi niitä vielä sai :=) Peilisydämen (näkyy hieman taka-alalla) ostin Uudenkuun Emilialta ja siinä on Jouluyö, juhlayö -teksti englanniksi.

Viiko sitten saamani pyyheteline löysi paikkansa juuri ennen keittiön oviaukkoa ns. pienestä aulatilasta. Pöytä sen alapuolella on työkaveriltani saama rottinkipöytä, joka sai uuden värin ja tuunaamani liinan päällensä. Toimii lehtikorin kanssa mainiosti yhdessä.

Tämä vanha puuloota sai paikkansa ikkunalaudalta, siihen pistin rullat pitsineen, narukerät sekä muutaman varakynttilän odottamaan entisten sammumista. Leimasinsetti löytyi mummolani vintiltä tässä taannoin. Mihinkähän leimailisin Osuusliike Maakuntaa, hm-mmm ;D

Syysloma häämöttää meillekin päin, suuntana Oulun seutu, toivottavasti...Kovasti tekee mieli vaihtaa maisemaa ja Oulussa on aina kiva käydä!
Sitä ajatusta vaalien *heh*, toivotan kaikille oikein mukavaa loppuviikkoa!

Tervetuloa sisään !

Ovitarrat on Tiimarista (juu, uskokaa tai älkää)
ja seinällä olevat kaakelilaatat Kodin Terrasta,
talomme rakennusvuosi saatiin näin näkyviin
tännekin.

Huh, mikä päivä takana ! Ei juuri juuta jaksa sanoa, mutta nauru on herkässä, kun miettii päivää töissä... Vai mitä lie työkaverit mieltä :D Eipä uskoisi, että tästäkin selvittiin ja huomenna sama homma todennäköisesti jatkunee *heh*.
Kotiin on kiva tulla ja jättää kaikki k***a taakse, joten siitä tulikin mieleeni laittaa kuvia meidän tuloeteisestä. Mitenhän sekin tähän nyt liittyy, mutta tulipahan jokin mielleyhtymä päivästä mieleen... Yrittäkääpä sitten pysyä juonessa kiinni, jookosta ;)))
Meille on kaksi sisäänkäyntiä, mutta tätä pidämme pääsellaisena ja sitä mukaa sekin piti pintaremontoida. Tuota tapettia metsästin kissojen ja koirien kanssa täältä käpylästä ja oli vain tilaustavarana, hinta n. 50 eur rulla!! Come on, emme nyt niin paljon sitä halua! Tapetti kuitenkin löytyi viime vuoden syyslomalla Oulun Bauhausista ja rullat oli alekorissa, 8.95 eur/rulla!!! Joskus kannattaa odottaa, näköjään.
Mutta nyt niihin kuviin, ettei tule taas esseetä aikaiseksi yhdestä eteisestä:

Luukkupeili on aito 70-lukulainen ja löytyi
aikoinaan Huuto.netistä.

Tämä näkymä on jo sitten poistuessa.
Peili-ikkunat löytyi paikalliselta kirpparilta, Carpe Diem -kirjaimet
löytö Halpa-Hallista. Oven ikkuna tuunattiin itse huurremaalilla, ettei
kaikki näkyisi pihalle...

*Haukotus*...jep, minä olen valmis nukkumaan! Kauniita unia kaikille!

Kellotusta ja sunnuntaita

Aikani kuluksi aloin laskemaan, että montakos kelloa sitä meidän asunnossa oikein on? Tuli taannoin hankittua niitä jopa kaksin kappalein samaan huoneeseen, kun en omistanut itsekään rannekelloa ja valtava villitys niitä kohtaan oli muutenkin....
No, löytyihän niitä ja samalla kun katselen kuvia, mietin, josko jostakin jo luopuisi tai ainakin vähentäisi panemalla kaapin kätköihin. Vai mitä olette mieltä?
Suurimman osan olen hankkinut aikoinaan Saksan Ebaysta (silloin, kun hinnat olivat vielä suomalaisia sisustusliikkeitä halvempia), osan kirpparilta ja loput kaupoista.
Sinänsä tunnearvoa ei ole, ainoastaan niiden ulkomuodot viehättävät edelleen.

Täällä ei lumesta ole oikeastaan tietoakaan, vaikka kylmä on ja mittari pakkasella. Talvirenkaat on jo vaihdettu, joten turvallisin mielin ja mukavin naputusäänin ajelen päivisin töihin :=)

Jos katsot oikein tarkasti, saatat nähdä lunta...

Syysiltana, pieni häivähdys talvesta.

Äkkiä pihavalot päälle, on jo niin pimeää.

Mies ja kuopus lähtivät uimahallille (ja isovelikin on kaverinsa luona), joten tämä tyttö lähtee pyykille ja rentoutuu sitten aamupäivän sisustusohjelmien parissa!!! Mukavaa sunnuntaita kaikille ja kiitokset suuret edelliseen postaukseen kommentin jätteneille!

Öljylamppujen hämyssä

Viikko alkoi töissä aikamoisessa haipakassa, joten kiirettä se povaa koko viikolle. Tulin töistä kotiin, kakluunissa paloi tuli ja oli NIIN lämmin olo. Ihanaa tulla kotiin raskaan työpäivän jälkeen!!!
Illalla viriteltiin vielä parit vanhat öljylamput palamaan kynttilöiden kera ja saatiin aikaiseksi tunnelma kuin ennen vanhaan...tuoksuineen päivineen:)
Arghh-h, en millään haluaisi lähteä aamulla töihin, vaan tepsutella ympäri taloa lamppu kädessä ja nauttia tästä hyvästä olosta perheen kera!

Näihin tunnelmiin, ihanaa viikonalkua kaikille!

Kyllä maalla on mukavaa!

Viikonloppu lähestyy loppuaan ja lunta sataa!!!
Noo-o! Nyt se jo loppuikin, höh!
Vielä ei voi puhua lumipeitteestä täällä, vaikka pohjoisessa ollaankin, mutta talvi tekee tuloaan, se on varma se :=)
Käytiin eilen mummolassani tekemässä isälle ja äidille apuna vähän kattohommia siskoni porukan kanssa ja samalla pengoin vanhan talon vinttiä, josko sieltä joitain kivaa vaikka löytyisi...ja löytyihän sieltä.
Siskolleni vanha kengänlesti, lasipulloja, vanha peltirasia ja itselleni aikas vanha ruosteinen pannu, leimasinrasia ja vanhat laatikon kahvat. Vanha pyyheliinateline ja hedelmälaatikkokin löytyi, mutta ne vielä jätettiin paikoilleen eikä tuotu kaupunkiin asti.
Talo itse on jostain 1800-1900 -luvun vaihteesta, ukkini on syntynyt siellä 1920 ja yksi rakkaimmista aarteistani onkin hänen vanha kehtonsa, josta oli aikaisemmin maininta täällä.
Isovanhemmillani on ollut talossa sittemmin myös kauppahuone, joten osa pienistä aarteista varmaan vielä lymyää vintillä kaiken sanomalehden ja sahanpurun alla.
Alla muutama kuva reissusta.

Itse vanha talo

Kurkistus ikkunasta sisään...

Astutaan  peremmälle ;)

Kurkistus ikkunasta ulos.

Uunin luukkukin kuvattuna...

Matka jatkuu...näitä ovia talossa riittää!

Päämäärä häämöttää.

... ja eikun ylös asti näitä portaita pitkin.

Vanha piippu ja osa vinttiä, josta pengonta alkoi.

Yleisnäkymä mummolan maille.

Vähän prätkäilyä..pitäisiköhän jo vaihtaa.isompaan "mopoon" :)
Kuvassa esikoinen.

Missähän se kuopus oikein lymyää???

ja ukin traktorin kyytiäkin saivat pojat kokeilla.
Tätä lystiä olisi tietty voinut jatkaa vaikka kuinka.

Päivä oli mukava, mutta mehut se vei nuoremmista heti kotimatkalla :D

Eipä tuota unta hirveästi tarvinnut itsekään houkutella, mutta parit tuunaukset piti vielä illan päätteeksi tehdä:

Kuopukseni, 7-v. poikani, tekemä pitsi liina :=)

Näihin tunnelmiin ja lunta odotellessa, toivotan kaikille teille lukijoille ihanaa sunnuntai-iltaa!