Piipahdettiin aamupäivästä maalla - landella näin joidenkin mittakaavassa. Ihanassa lapsuuteni mummolamaisemassa. Sää suosi, kuten koko viikonlopun (ristinmerkki) ja mikäs sen mukavampaa kuin relata luonnonhelmassa. Näissä maisemissa on tullut muutama kesä aikoinaan vietettyä:
Yli 100-vuotias pihapiirin komistus ☺ Mii laik it.
Saalistakin tuli:
Pihahommiakin on tok' tehty, niistä lisää myöhemmin. Sen verran kerron, että nyt lähti meiltä kukkapenkki veke. Ei oo mun juttu nuo puutarhahommat, mutta kenties jossain muodossa joskus tulevaisuudessa jotain viritellään. Ei mitään viidakkoa, mutta jotain kenties. Ehkä. En tiedä. En lupaa mitään.
Tämmöistä kaivettiin ylös ja sen päällä ollutta havupensasta. Juuh, alla oli vanha sembramännyn kanto *erkele, että oli iso....! Sen eräs juuri (yksi monista) kasvaa sitten suoraan alaspäin, joten se jätettiin rauhaan. Ei se miesvoimin lähtenyt ja sähkövehkeitä ei sitä varten tilailla ☺ Pinta saadaan kuitenkin tasaiseksi.
Alppiruusu on ainut kasvi, jonka tunnistan tuolta rikkaruohojen ja joidenkin maanpeittokasvien seasta, joten oli kenties oikeutettuakin pistää penkki maan tasalle ☺ En mä kuitenkaan ruusua pois heittänyt, se siirtyy toiseen paikkaan pihaa koristamaan *hope so*
Tämmöistä kuntoilua täältä, ensi viikolla mennäänkin sitten kohti hulinoita!
Ihanainen (jokavuotinen)
Runoviikko, Kajaanin Markkinakatu ja
Kainuun Musiikkijuhlat elävöittävät kaupunkia olan takaa ☺ Josko nyt jo töidenkin puolesta, mutta muutenkin osallistun aivan jokaiseen noista☺ Teini on töissä Runoviikolla myös, joten saa tuta sitten kunnon työnteosta ☺
Palaillaan, kun voi taas huokaista ☺
Moi moi !