Voihan piika sentään

Tämä mäntyinen pikkuinen joka tytön (?) unelma löytyi viikonlopun kierrokselta. Kotona oleva isompi ruskea versio ei houkuttanut maalaamiseen, vaan olin jo pitempään etsinyt sopivampaa projektia uhria.

Puuvalmis ja hyväkuntoinen. Kassalle siis, kiitos.

Ai mikä ennen -kuva?! Mä mitään sellaisia ota, saatte vapaasti kuvitella. Tällainen siitä tuli (ja meni) jollekin pikku tytölle ☺

Takavasemmalla touhusin näitä *eheh* eli sillä aikaa, kun peilin maali kuivui, sipaisin uudet pinnat näihin naulakoihin:

Ja kun täällä somessa ollaan, mitä moninaisimmilla apuvälineillä milloinkin, niin pitäähän ne kissatkin opettaa. Joillekin blogin lukijoille voi olla tuttu tämä vanhempi tapaus aikoinaan. Ja tottakait nuorinkin kattimatikainen piti opettaa myös näille tavoille. Lemmy toimi tutorina:

Lemmy miettii: "Mitähän tästä tulee...?!"

"Että täh...?!"

"Mikä se siellä liikkuu ?"

"Mä saan sen."

"Kala siellä ui."

Hiiri juustossa saa tassut kuitenkin liikkumaan ☺

Loppupeleissä tuo vekotin (=tabletti) sitten lentelikin pitkin lattiaa...piti ottaa pois...ja pitää taukoa. Nyt se on niin nähty, ettei vähempää voisi kiinnostaa ☺ Miten tämä sama saataisiin toimimaan ihmislapsilla ☺

Mennään taas kohti loppuviikkoa. Moi moi !!