Sitten se lipasto-ostos

Tilan puute ja vanhan kaipuu sai jälleen meidät päästämään irti entisestä (ihan toimivasta tällä vuosisadalla valmistetusta) lipastosta - tai jotain. Vielä olisi jäljellä pari kohdetta vaihdettava, mutta ne aikanaan, kunhan eteen tulee jälleen se innoittava ahaa -elämys ;D

Eteisestä tultaessa suoraan eteenpäin tulee vastaan meidän makkari (oikealle jää kylpyhuone ja kuopuksen huone) ja siellä välissä on sellainen lyhyt "käytävän"pätkä, jossa meillä on ollut lipasto peileineen. Senkkilipastossa on säilytetty käsipyyhkeet, toilettitarvikkeet, wc-paperit, meikit ja älkää edes kysykö mitä muuta. Tarve noille tavaroille on edelleen, joten ei kuin uutta vanhaa kehiin ja isommilla säilytysvarusteilla.

Tästä luovuttiin ja voin sanoa, että suosiolla. Jyskin senkki löysi uuden kodin, kiitos ihmeellisen internetin ja se olikin jo poissa hyvissä ajoin, kun vanha aarre kotiutui. Nuo sivuhyllyt eivät keränneet muuta päällensä kuin jonnin joutavaa roinaa.

Meinasi ne kuuluisat ennen -kuvat unohtua, joten tässä kuvia uudesta vielä ennen tuunausta. Minä olisin pistänyt sen tuollaisenaan paikoilleen, mutta väliaikainen hallitus halusi siihen maalia. Maalaamiseen ei mennyt kuin puolisen tuntia, mutta kuivumista piti sitten kunnolla odotella. Ja voi pojat tytöt, että oli tuskaa... Kuvat siis juuri ennen maalausta:

Ajan patinaa takaa ja puutappikiinnitys :)

Vetimet oli vaihdettu kuitenkin hiljattain.

Koko kuvaa takaa.

Kuvaa edestä, osa laatikoista jo irroitettu maalausta odotellessa.
Joku oli meitä varten raaputellut vanhat maalit pois *huh ja kiitos*

Niin ja ei tullut valkoista tällä kertaa, ei ;D Pistettiin valkoharmaaksi *ha* Ja tykkään kovasti, en voi kieltää. Se on simppeli vanha lipasto, joka yksinkertaisella muodollaan viehätti meitä:

Juu ja mä lupaan, tähän ei tuu tekstiä (sormet ristissä selän takana), sillä juuri tuollaisenaan se on passeli - nyt.

Vapaapäivä alkoi jälleen sateisena ja pojat lähtivät hartiat kumarassa kouluun. Kuulemma aivan turha päivä :=) No, opit eivät mene koskaan hukkaan ja onneksi koulupäivä ei ole kummallakaan pitkä.

Siitäpä tulikin mieleen, että tämä emäntä lähtee sumpille ja sitten imurin varteen. Talo on  tyhjä ja minä pääsen koluamaan sen nurkat läpi aivan yksiksein *ha...*

Palaillaan jälleen ja mukavaa perjantaita!