Aika aikaansa kutakin.
Tämän postauksen aiheeksi ajattelin laittaa muutaman kuvan meidän edellisestä asunnostamme, 75 neliön rivitaloasunnosta, jossa vietimme 13 tyytyväistä vuotta. Kolmio, kahdella makkarilla ja kylpyhuoneella. Sauna oli yhteiskäytössä talonyhtiössä. Viihdyimme siellä hyvin, mutta kyllähän se tilanpuute oli, joka sai meidätkin vannoutuneet ei-omakotitaloa-ikinä, kiitos-ihmiset haikailemaan isomman perään;D
Kivitalo on rakennettu 1960 ja kuten siihen aikaan takapihatkin olivat tilavia, ei mitään metri x metri plänttejä.
Ensihaikailut isomman perään alkoivat pikkuhiljaa hiipien, aloimme karsia tavaraa pois pussitolkulla ja sitten alettiin katsastella pintoja (tämä laukaisi valtavan sisustusvimman meikäläisessä ;D Ajattelin, miten ihana olisi sisustaa omaa taloa jne..kunhan vain olisi tilaa.
Tässä siis kuvapläjäys menneisyyteen. Älkää järkyttykö!
 |
| Isompi eteisaula oli järkyttävän punainen *KRÄÄK* |
 |
| Se siitä romantiikasta ;D |
 |
| Keittiöön olin suht´tyytyväinen. |
 |
| Olohuone oli iso rivarin olohuoneeksi, mikä oli ehdotonta plussaa. Muuttaessamme revimme kokolattiamatot heti pois. |
 |
| Piha palveli tavallaan 2 eri tasossa. |
Asunnossa oli asunut ennen meitä ainoastaan yksi perhe, joten se oli hyväkuntoinen ja todella alkuperäisessä asussaan ;D Kirkkaan oranssi makuuhuone, vihreä keittiö jne. Keittiön kaapit jäivät vielä meidän jäljiltä alkuperäiseen kuosiinsa, mutta saivat vain moneen kertaan uudet maalit yllensä, samoin muutkin pinnat. Säilytystilaa löytyi kivasti molemmista makuuhuoneista vaatekomeroineen. Kaiken kaikkiaan melko kompakti paketti, mutta meille aivan liian pieni.   |
| Tuloeteinen oli pieni, mutta siellä oli vaatekomero ja toinen komero maakellareineen miehen työkaluille. |
Nykyinen omistaja on avannut keittiön ja olohuoneen välisen seinän auki ja teettänyt asuntoon saunan ottaen käyttöönsä komerotilat makkareista. Sovittiin, että joskus piipahdetaan katsomassa, miltä siellä nyt näyttää!
Tällaista tällä kertaa ja oikein lämpimästi tervetuloa uudet lukijat, Susanna ja Lumikissa!
Minäkin monesti ajattelen meidän vanhaa kotia. Se oli paritalon puolikas joka ostettiin tuttavapariskunnan kanssa kimppaan. He asuvat siinä vieläkin.Silloin sisustustyylini oli aika lailla samanlainen kuin sinulla, into oikeastaan alkoi vasta täällä maalla sisustamiseen.
VastaaPoistaTirriliisa: Mies ikävöi (tai kaihoisasti ajattelevat) esikoisen kanssa enemmän, me kuopuksen kanssa nautitaan nykyisestä kaikin siemauksin. Oikein puhkutaan intoa sisustamisen saralla ja iloitaan tilanmäärästä ;=)
VastaaPoistaSe on tuo muuttaminen haikeata välillä,kun jättää entisen kodin.:(,mutta uusi koti on aina uusi ja sinne voi laitella sitten tavarat,mihin kohtaan haluaa.:)..Minä en haikaile entisen asunnon perään,jäi karmeet muistot:(.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle♥
Tansku: Näinpä juuri itsekin tein, vaikka muistot olivat hyviä entisestäkin. Oikein mukavaa viikonloppua sinullekin!
VastaaPoista