Olohuoneesta asiaa, osa 1 (tai jotain)

Pitkään mietin, raskinko luopua (yleensä tuo toimenpide ei tuota minulle juurikaan tuskaa....), mutta koska tilalle oli tulossa ns. perintöhuonekalu, olihan se taivuttava.

Asemanpenkki (jonka eri vaiheet näette täältä) myytiin pois ja tilalle tuunattiin miehen sukulaiselta saatu ituloota - jep, se on niiin loota, että *heh* Ai niin, se oli alunperin punainen (not my favourite color). Positiivinen puoli: siitä saa levitettyä varavuoteen vieraille ja sinne mahtuu älyttömästi tavaraa säilöön *yeah!*

Maalin päälle iskin tekstitarran ja hetken jo luulin omaavani n-kirjaimen takalistossani, mutta ei - se puuttui "paketista" jo alunperinkin :D En taida tekstailla koko kirjainta siihen - entä jos vaikka kyllästynkin tuohon tarraan, niin aika orvolta se n-kirjain isossa lootassa näyttäisi yksinään. Ja on siihen kyllä nyt jo totuttu ilman sitäkin.

Sisällä ei ole vielä yhtikäs mitään, uskokaa tai älkää. Olen kokonaan unohtanut täyttää sen, mutta eiköhän sekin puute korjata vielä tämä loman aikana. 

Alla muuten vain kuvia samasta tilasta. Annoin kameran kiertää laiskuuttani myös kakluunin oikealta puolen :)

Vinttikirppis onnistui yli odotusten ja jos jaksan (nyt ei iske yhtään *eheh*), ensi viikolla pidän kenties vielä pari päivää lisää. Tuli pengottua kaappeja lisää vielä tänään. Oli tosi kiva oli tavata lukijoitakin livenä :) 

Aurinko armas kuulemma tulee takaisin lämpöaallon kera (meillä tuota lämpöä on kyllä ollut sateesta huolimatta, joten - krääk!). Se tietää lillumista altaassa vielä loppulomankin ajan, sillä viikkohan tässä pitäisi jaksaa vielä lorvia ja nauttia.  PS. Eikä tuota tuskaa...

Enää en voi mitään haukotukselleni, joka ei johdu blogistaniasta tai pakollisesta postauksesta, vaan näistä kahdesta niin työstä käyvästä päivästä, joten on parempi häipyä maisemista tällä kertaa *hih*

Jatketaan olohuoneesta seuraavalla kerralla lisää. 

Moikkelis!