Vuoden 2012 ensimmäinen viikko

Huisia, miten vuoden eka viikko on mennyt nopeasti! Minä täällä vain olen lueskellut blogejanne, heittänyt komenttia sinne tänne, mutta ajasta ei mitään tajua! Sitten ihmettelen, kun toiset laittaa postauksia tulemaan tiheään ja huomaan, että onhan tässä kohta viikko jo mennyt ;D Juu, olen mä töissäkin ollut, mutta Päivä murmelina -tyyliin ilmeisesti *hih*

No, anyway, nyt kuulumisiin.

Lumitöitä on saatu tehtyä ihaan mukaavaaaasti...niskat meni niin jumiin ekan raskaan (=vetisen) lumityöurakan jälkeen, että mua olis voinut kääntää vain nostamalla suunnilleen jalat ilmaan ja vaihtamalla suuntaa siten. Eipä paljon naurattanut ja illat kului istuessa kotona hierontatuolissa (pah, paraskin apu!)

Uudet silmät olen saanut nyt kotiin asti ja voi pojat, kun on tuo maailma kaunis ;DD Kirkastui kertalaakista ja mä totesin, että mähän näen...sen pienen printinkin jopa! Ne siellä liikkeessä toppuutteli, että mulla on vasta nuorisomonitehot, mutta niillä on hyvä totutella tulevaan. WHAT! Vieläkö tämä tästä muuttuu epäselvemmäksi! Ei saa, sillä mä näen ihan hyvin nyt.

Kotona on joulu kerätty talteen vintille ensi kertaa varten ja koti on taas niin ihanan raikas *heko heko* Piti aivan istahtaa alas ruokailuhuoneessa ja jäädä pähkäilemään, tuleeko verhoja vai ei...Ne muuten odottavat vieläkin yhden tuolin päällä...Tältä näyttää vielä tänään:

Yläkuvassa sisänäkymä ja
alla ulkoapäin...ilman verhoja.

Muuten vain näkymää. Välillä vähän eri suunnasta.

Talvinen näkymä mummoni ompelupöydän päältä.
Lasikuvullinen tuunaus vanhasta kellosta. Idea täältä blogimaailmasta.
Kellon sisukset irti, pohjaosaan uusi maali ja kupu takaisn päälle, niin se on siinä :D
Erittäin edullista tuunausta, varsinkin kun kellon löytää kirpparilta edullisesti.

Olohuoneessa vaihdoin parin tuolin paikkaa ja virittelin vielä köyhänhopeiset sydämet jalkakynttelikköön, sillä vielä on totta totisesti talvi ja pimeää:

 

Tänään käytiin sukulaispojan ja hänen avovaimonsa luona kyläilemässä, "lapsia" katsastamassa ja tietokoneongelmia ratkomassa. Tunnetusti minun ja poikien mielenkiinto oli aivan toisaalla kuin: "Miksi leffaa ei voi katso tietsikan kautta jättimäisellä tv-ruudulla...?" Tässä syylliset:

Olen Töhö ja omistan yhden ainoan valkoisen viiksikarvan...
"Lapset ovat loppupeleissä ihan kivoja...melkein yhtähyviä rapsuttelijoita kuin aikuisetkin.
Mä rakastan noita ihmispalvelijoita!"

Minut ne risti Pedoksi...Hei, miksi hymyilette? Mä kellistelen mielelläni ja
mua saa aivan rauhassa rapsutella vatsasta. Ai, että minä tykkään siitä!

Vasemmalla: Söpö, söpö, söpötys!
Oikealla: "Psst, mulla on toinen silmä auki...I'll be watching!"

Semmostii täältä Aseman kupeesta, junat kulkee ja itänaapureita on virrannut tasaiseen tahtiin kaupunkiimme. Ihanaa, että Suomi kiinnostaa! Matkailu toimii ainakin näiltä osin.

Mukavaa loppiaisperjantaita kaikille !
Kiitos, kun olette siellä ja jaksoitte tänne asti !