Iltalukemista....pitkääästää aikaa

Nuorempana (kääk, mikä sana!!) tuli luettua, mutta sekin rakas "harrastus" on vain jäänyt ja jäänyt. Ja kyllähän se totta vie on melkoista unilääkettä tuo lukeminen minulle toisinaan, jos yritänkään 10 sivua enempää kahmia yhteen menoon. Niin ja sisustuskirjoja ei lasketa, eihän? Ne luetaan suunnilleen kerralla ja heti...siis plärätään kuvat läpi ja ollaan paljon viisaampia (täh?) sillä rintamalla ;D

Mutta äskettäin ilmestyi kirja, joka saa meikäläisenkin avaamaan enemmän sivuja kuin vain sisäkannen.

Mies aloitti jo, mutta kirjoja on meillä kaksin kappalein, joten ei tarvitse jonotella ;D

Harvoin muusikoiden elämänkerrat kiinnostavat, mutta tämä kirja on pakko lukea, sillä ensimmäiset muistot sijoittuvat tähän leadsingeriin joskus tuonne 80-luvun alkupuolelle. Taisin olla 5. luokalla, kun Hanoi Rocksin musiikki "heilautti" eka kerran. Sittemmin vain kuuntelin sujuvasti ja 2000-luvulla vasta ensimmäisillä keikoilla kävin...rakkaan hanoi rokkarini kanssa ;D Tuohon väliin mahtuu monta hyvää bändiä (joista yksi oli kuitenkin ylitse muiden *hih* - sifonkihuivit kehiin ja tukka pystyyn ;D) Mutta -  Hanoi Rocks ja Michael Monroe ovat olleet suosikkejani siinä (sivussa) koko ajan.

Näin lähellä oltiin 2008 Nivalassa :D Ei zoomattu, ei.
Päinvastoin piti zoomata  taaksepäin, että mahtuisi mies kuvaan.

Tällainen pellavapää siis seikkailee kirjassa. Odotan innolla! Hyperaktiivisia lukuhetkiä tiedossa kenties ;D

Nyt pitänee sitten nuo linnanjuhlatkin katsastaa, sillä ko. herra on kutsuttu itsenäisyyspäivän juhliin ;D Ou jee! Hienoa!!

Tämmöistä tällä kertaa, tavallisuudesta (?) poikkeavaa...ei mitään sisustus- tai tuunausjuttuja, sillä niillä rintamilla ei ole tapahtunut yhtään mitään sitten viime kerran. Pitäähän sitä ihmisen välillä vaan ollakin, vai mitä? Ja uskokaa, että olen ollut *heh* Sen minä melkein osaan parhaiten.

Ulkona alkaa olla hieman talven tuntua...kyllä se sieltä tulee ja samalla tulee joulukin, kun maa saa lumivaipan ylleen. Ennen sitä en haikaile joulun perään ;D Mä en vaan osaa asennoitua joulun tuloon, ennenkuin kun on lunta! Kauppojen jouluhyllyt ei jaksa vielä kiinnostaa, ohitan ne yhtä sujuvasti kuin työkaluosaston hyllytkin. Omituista, mutta totta.

Joopa joo, nyt mä häivyn kiusaamasta teitä enempää. Kiva, jos maltoitte tänne asti ;D Keep it up!